Mikko Järvinen on pitänyt blogissamme päiväkirjaa paitsi yerba mate -aamiaisistaan myös valmistautumisestaan maratonille ja tavoitteestaan juosta alle 2 tunnin ja 40 minuutin tällä kuninkuusmatkalla. Nyt maraton on juostu, ja maaliin Mikko saapui ennätysajallaan. Tämä blogikirjoitus on pitkä kuin maraton, mutta jokaisen merkin arvoinen.

#MikkoGoesKaarinaMaraton

Projekti maalissa. On kisaraportin aika

Kaarinan Syysmaraton 24.10.2020

Ensin vähän taustaa tälle kisaraportille

Pitkän ja todella vaiherikkaan ”Korona vuoden” piti tosiaan huipentua juoksun saralla kaksi viikkoa sitten juostuun Vantaan maratoniin, jonka ikävä kyllä jouduin jättämään väliin pienen takareisi/pohje ongelman takia.

Tilalle hyppäsi kuitenkin nopealla aikataululla ensin Maarianhaminan maraton 3.10.2020, mutta sekin peruutettiin heti perään Koronan takia. Sitten edessä ei ollutkaan muita vaihtoehtoja kuin Kaarinan Syysmaraton, mutta se tarkoitti sitä että tavoitekisa olisi edessä samantien, eli eilen.

Ja jo tässä vaiheessa pitää jo varoitella.. tästä blogautuksesta saattaa tulla pitkä, sen verran hyvä on fiilis kun tätä aloin kirjoittaa

Kisaa edeltävä päivä, Perjantai 23.10.20

Päätettiin seurakaveri Aapon (ja hänen puolisonsa) kanssa ottaa oikein hotellimajoitus kisaa edeltäväksi yöksi, jotta itse kisa-aamuna ei tarvitsisi paikanpäälle matkustaa kaiken sen kisa-aamun kiireen ja stressin keskellä. Näin pystyy ottamaan kaiken ihan rauhassa kisa-aamuna ja siirtyä sitten 700m matkan hotellilta kisapaikalle lauantai aamulla ennen kisaa. Tämä osoittautui todella hyväksi ratkaisuksi kaikin puolin, ja näin toimiessa tämä kisa vaikutti jopa vähän ulkomaan maraton reissulta.

Sovimme että lähdetään Helsingistä kohti Kaarinaa klo 13:00. Joten päätin tehdä vielä ”viimeisen voitelun” eli ns. Shake out runin kotona perjantai aamulla. Hölkkäilin 5km verkka alle ja sitten ajattelin juosta 2km seuraavan päivän ”kisavauhtista” ja loppuun ottaa pienen loppuverkan vielä kotiin.

Tuo 2km pätkä tuntui aivan kaamealta, oli raskas olo, askel painoi ja sykekin oli melko korkealla. Stravassa ja muissa somekanavissani sain kuitenkin hyviä kommentteja ihan Oikeilta juoksijoilta, jotka muistuttivat että A) ”Kisapäivää edeltävänä päivänä ei tarvitsekaan kulkea”, B) ”Huono kulku valmistavassa treenissä tietää vaan hyvää huomiselle” ja C) ”Anna mennä vaan, Kunto ei ole tässä mihinkään voinut kadota.” JA voi kuinka oikeassa koko ABC rivi olikaan... tämä perjantain ”kisavauhtinen pätkä” kulki siis 3.54/k vauhtia (

Paikan päälle Kaarinaan saavuttiin perjantaina joskus 15:30 aikoihin. Kun pääsimme hotellimme pihaan, mieleen palasivat kaikki hienot muistot 90-luvun alusta, kun FC Kuusysin 82 ikäluokan kanssa käytiin vuosittain Karinan Poikien (KaaPo) järjestämässä futisturnauksessa, yöpyen AINA tässä samassa hotellissa (tämä yhteensattuma ”saattaa” myös johtua siitä, että tämä ko hotelli oli silloin ja on edelleen, kylän ainoa hotelli)

Siinä sitten purettiin kamat huoneisiin ja lähdettiin illansuussa käymään vielä 700m päässä sijainneessa kisakansliassa hakemassa juoksunumerot ja kyselemässä viimeiset infot ja mahdolliset muutokset seuraavan päivän koitokseen. Seurakaveri Aapo jätti siinä samalla jo omat juomansa järjestäjille, itse päätin tuoda ne vasta kisa-aamuna paikalle..

Iltapäivästä söin vielä kevyesti tomaattisen linssikeiton päivälliseksi ja hedelmiä ja pienen kaurapuuron iltapalaksi. Olo oli ”täysi” keskiviikon ja torstain aikana puputtamani hiilareiden takia ja kovinkaan paljoa ei enään perjantain aikana tarvinnut syödä.

Sain untakin varmaan jo 21:00 aikoihin ja nukuin aina Suunnon värinään ranteessani, 04:30 kisa-aamuna.

Kisapäivän aamutoimet, Lauantai 24.10.20

Kello värisi siis ranteessa jo klo 04:30, jotta saisin syötyä hyvän aamiaisen ja itse kisastarttiin olisi vielä tarpeeksi aikaa sen sulaessa poies vatsasta ennen starttia (klo 11:10)

Aamiaiseksi oli Punajuurishotilla terästettyä kauarapuuroa päällä banaania ja vaahterasiirappia, vieressä tiukka Yerba mate, tottakai.

Aamiaisen jälkeen sekoittelin kisajuomat minttiin ja kiinnitin kunnon liput ja infot pulloihin, jotta ne olisi vauhdista helppo löytää ja tunnistaa muiden pullojen joukosta juomapisteiden pöydiltä.

Kun aamiainen oli nautittu ja kisajuomat oli saatu sekoiteltua, niin otin vähän aikaa lungisti, jalat kohti kattoa & kuunnellen juoksuaiheisia podcasteja jne.. Täytyy sanoa että kovinkaan luottavainen en tulevaan kisaan ollut, sen verran kaikkea kisan alla tapahtunut, eikä valmistatutuminen ollut missään nimessä ollut optimaalinen.

klo 07:00 aukesi alakerran aamiainenkin, jonne oltiin sovittu tärskyt Aapon kanssa. Otin seitsemän jälkeen vielä toisen punajuurishotin ja muutaman palan vesimeloonia. 4h olisi ollut itselle liian lähellä kisaa, joten päätin siis syödä oman aamiaisen jo silloin ennen viittä.

Aamiaisen jälkeen lähdin kävellen heittämään kisajuomia kisapaikalle. Keli oli täydellinen, muutama aste lämmintä ja tuulta ei juuri ollenkaan. Alkoi olemaan hyvä pössis kohti kisaa!!

Alkuverkalle lähdin hotellilta noin 55...50min ennen kisan starttia. Hölkkäilin 15min ja päälle pienet herättelevät venyttelyt hotellilla. Sen jälkeen Aapon puoliso heitti meidät kisapaikalle, jossa otin vielä pienen hölkän ja muutaman ”avaavan” vedon.

Ilma oli kylmä, mutta päätin lähteä kisaan shortseissa ja hihattomassa Runner’s Clubin seurapaidassa. Käteen otin kuitenkin hanskat, koska sormet ovat meikäläisellä ne, jotka ekana jäätyvät...

Startti klo 11:10

Kisan lähdöt oli porrastettu tänä vuonna 5min välein, koska Korona. Kympin menijät starttasivat 10:50 ja 10:55, Puolimaratoonarit starttasivat klo 11:00 ja 11:05. Meidät maratoonarit päästettiin irti klo 11:10 ja 11:15 lähdöillä.

Itse pakkasin eturiviin, koska tiesin että montaa itseä nopeampaa maratoonaria ei tässä kisassa ole.. Yleensä aina kuitenkin on ja ihan kisojen voitoista ole tässä viime vuosina tarvinnut taistella. Nytkin mukana oli yli 100 maratoonaria.

Oltiin ennen kisaa juteltu tutun Pekan kanssa, että lähdetään liikkeelle juuri alle 2.40 tähtäävää vauhtia, eli 3.47/k ja pidetään siitä kiinni mahdollisimman pitkään. Pekka siellä jo odotteli eturivissä ja klikkailtiin siinä Korona-nyrkit ennen lähtöä.

Tämä suunniteltu 3.47/k matkavauhti tarkoitti siis väliaikoja ekalle viidelle kilsalle seuraavasti:

1km 3.47

2km 7.34

3km 11.21

4km 15.08

5km 18.55



Olin suunnitellut seuraavani ekat 10-15km pelkästään näitä kilsojen väliaikoja ja kontrolloimalla vauhtia ottamalla manuaalisen kierrosajan aina 5 kilsan välein.

Ja kun manuaalinen lappi oli otettu, olin kustomoinut Suuntoni niin, että kellon näytöllä olevat tiedot ”nollaantuivat” eli köytännössä alkoivat taas alusta. eli taas 1km (6.km) 3.47, 2km (7.km) 7.34 jne... kellon ruudulla ei siis muuta infoa, kuten kokonaisaikaa, kokonaismatkaa tai muuta ollenkaan. Ainoastaan vauhti, syke ja nuo lapin aika ja lapin matka. (toki mulla oli toinenkin näyttö jota käyttää sitten myöhemmässä vaiheessa kisaa...)

Kisa lähti paukusta liikkeelle ja hyvinkin nopeasti selvisi, että kärjessä tulee juoksemaan minä, Pekka ja myös pk-seudulta kotoisin ollut Joonatan.

Ensimmäinen vitonen tallentui kellolle 18.53,2, eli oltiin 1,8 sekuntia edellä Pekan kanssa sovittua vauhtia. Tuntui hyvältä ja kroppa alkoi pikkuhiljaa lämmetä alun horkasta.

Reitti Kaarinassa oli siis 4 x 10,55km kierros, jossa oli vähän mäkisempää kierroksen alussa ja sitten toinen puolisko oli sitten ns. helpompaa baanaa. Oli siis suunnitelmissa ottaa ”eka vitonen” aina rauhassa ja jos perässä aikataulua, niin kiristää vauhtia sitten helpommalla osuudella napsun tai pari.

Kierroksella oli 3 juottopistettä, n. 3,5km kohdalla, n. 7km kohdalla ja sitten maali/lähtöalueella aina uudelle kierrokselle lähdettäessä. Olin laittanut 1,5dl juomaa per juomapiste ja otin siitä aina tarpeen mukaan sen verran mitä tarvitsi tai siltä tuntui. Kisan loppupuolelle oli sitten varattuna 4 pulloa, joissa oli sitten myös kofeiinia sisältävä geeli kylhessä kiinni.

Toinen vitonen reitin kierroksella sisälsi sitten 2-2,5km hiekkatie osuuden, josta n. puolet oli vielä sellaista mutaista kuoppaista peltotietä. Mutaista koska edellisinä päivinä oli satanut melko paljon. Ekalla kierroksella mietin, että tämä pätkä on haastava kun ollaan kolmannella ja neljännellä kierroksella...

Ihan alussa Joonatan johti letkaa, mutta häntä ei enää näkynyt ja juostiin Pekan kanssa lähinnä kahdestaan. Siinä ei paljoa tule puhuttua toisen kanssa, vaikka tuttu onkin. Molemmat keskittyy vaan tekemiseen ja ehkä väliajoista voi jotain jutun juurta syntyä, mutta ei siinä kotiasioita sun muita lähdetä puimaan

Toinen vitonen läpsähti ajassa 18.43,5, eli oltiin edellen oikein hyvin suunnitellussa vauhdissa ja juoksu tuntui sopivan rennolta, edelleen. Heti kympin jälkeen täyttyikin ensimmäinen kierros ja sen väliaika oli 39.38, joka tasaisen vauhdin taktiikalla olisi tarkoittanut loppuaikaa 2.38.28. Oltiin siis Pekan kanssa menossa ehkä hieman liian lujaa kuitenkin..

Siitä sitten ne vitoset lähtivät rullaamaan omalla painollaan, kellon näytöllä edelleen dataa ainosataan vitosen lapseistä. Pekka pysyi messissä mukana, mutta hengitys alkoi olla jo melko raskasta ja hän totesi jossain vaiheessa että pohkeissa alkaa painaa. Eikä mikään ihme, sillä mieshän juoksi edellisen maransa vasta 2 viikkoa sitten Vantaalla. Se meni kuitenkin penkin alle, joten mies halusi ottaa revanssin Kaarinassa, mutta hieman rauhallisemmalla vauhdinjaolla tällä kertaa.

Kolmas vitonen, eli 10-15km väli kulki 18.47,9 ja 15-20km 18.53,2, eli tasasiesti edettiin kohti puolimatkan krouvia ja toisen kierroksen loppua.

Toisen kierroksen väliaika oli 39.46 (8sek hitaampi kuin 1.) ja samalla napsahti siis myös puolimaratonin väliaika 1.19.24, eli oltiin 2.38.48
vauhdissa puolivälissä ja edelleen yhdessä Pekan kanssa. Joonatan vain muutaman sekunnin päässä myöskin, vaikkakaan ei meidän kanssa juossut enään alkukilsojen jälkeen missään vaiheessa.

Puolimaratonin kohdilla otin myös ensimmäinen geelin ja siitä saikin ihan hyvän potkun kofeiinin ja energian muodossa. Edelleen oli tosella fressi fiilis ja juoksu kulki valittua vauhtia oikeinkin mukavasti. Pekalla alkoi puolimaratonin jälkeen pohkeet lyömään jumiin ja hän selkeästi alkoi passailemaan vauhtia.

Itsellä kuitenkin hyvä fiilis, joten jatkoin samaa vauhtia seurravankin kutosen, (20-26k koska 25km tolppa meni ohi) ja nelosen 26-30km näiden splittien ollessa 22.33,5 ja 14.55,5. Muutama kilsa lisää ja saatiin kolmas kierros täyteen, väliajan ollessa 39.36, joten olin nyt juossut kolme kierrosta, kaikki 10 sekunnin sisään toisistaan. Valitsema ”vain 5km kerrallaan” toimi niin hyvin että päätin jatkaa samaa myös vikalle kierrokselle.

Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä olin siis kisan kärjessä melko isollakin marginaalilla jo. Tämä jotain sellaista jota ei siis ole tarvinnut tätä ennen missään maratonilla kokea. Mutta samalla täytyy myös sanoa että olin niin keskittynyt ylläpitämään vauhtia ja seuraamaan väliaikoja, etten oikein edes asiaa miettinyt sen kummemmin koko kisan aikana..

Juoksu tuntui edelleen todella vahvalle ja päätin hieman nostaa vauhtia. Edellisillä maratoneilla tämä ei ole kuitenkaan onnistunut, vaikka itse fiilis olisikin että nyt juostaan kovempaa, niin väliajat kisojen vikoilla kilsoilla ei vaan kiihtyviä ole olleet. Ei ennen eilistä.

Vikalla kierroksella oltiin ja 30-35km väliaika oli 18.26,7 mikä oli siis kisan ylivoimasesti nopein vitonen tähän asti. Mietin siinä vaiheessa että kisajärjestäjillä on saattanut mennä 35km kisatolppa vähän väärään paikkaan tjsp...

Mutta juoksu jatkui ja päästiin sille kierroksen helpommalle puolelle ja mutaiselle hiekallekin.. ei ongelmia edelleenkään ja mutapätkäkin hoidettu vikan kerran ilman liukastumisia tai kaatumisia.

Väliaikoja 36, 37, 38 seurallessa olin käytännössä aivan varma että nyt on vikan kiekan kilsamerkinnät missä sattuu. Vikalta juomapisteeltä vielä geelit ja kofeiinit huiviin ja 40km tolpalle väliajalla 18.18,5, eli kisan nopein vitonen, taas. Edessä käytännössä 2,2km mittainen ”loppusuora”, joten päätin juosta sen ”rennon kovaa” hyvän juoksuasennon kuitenkin säilyttäen.

Missään vaiheessa matkan aikana ei ollut minkäänlaisia vatsaongelmia, ei ainuttakaan krampin tunnetta tai vastaavaa jaloissa. Toki viimeviikkoina vaivanneet takareidet olivat molemmista jaloista ”jumissa” mutta oon kuullut huhuja, että sellaista sattuu maratoonareille aina silloin tällöin ilman kisaa edeltäviä ongelmiakin

Vikat kaksi kilsaa sitten sitä ”rennon kovaa” vauhtia ja mielessä jo se pitkään ja kauan kaivattu ja haettu alle 2.40 alitus häämöttää, itse asiassa näkyy jo kaukana suoran päässä...

Olin siis seurannut kisan aikana vain ja ainoastaan väliaikoja, en missään vaiheessa ollut edes laskeskellut mitä loppuaika voisi olla. Vikat 2,2km kulki aikaan 7.56,6 (3.35/km) ja vika kiekkakin aikaan 38.45, joka oli siis minuutin nopeampi kuin 3 ensimmäsitä olivat olleet!

Maalissa kello ja virallinen aika pysähtyi aikaan 2.37.31. Maalissa oli melkoisen kiva tunnelma ja kisanhan minä voitin siinä samalla myös, ekaa kertaa ikinä!

Hieman itseäkin yllätti noinkin kova loppuaika, kun ekaa kertaa kelloni ruudultani yritin maassa maaten yritin tihrustella... ja samallahan siinä alkoi käymään selväksi myös se, että ehkä ne neljännen kierroksen kilsamerkit sittenkin pitivät paikkaansa...

Kisan jälkeen mentiin vielä Aapon kanssa saunomaan hotellille.

Saunassa istui vanhan liiton juoksija joka oli joutunut itse keskeyttämään oman maratoninsa jalkavaivoihin. Hän kertoi juosseensa joksus muinoin 2.33 maratonin, joten siiä seurassa ei 2.37 ajaoille lähdetty keulimaan.

Nopean saunan jälkeen auton nokka kohti pk-seutua. Kisan jälkeen kännykkään oli tullut kymmeniä ja jopa satoja viestejä, peukutuksia ja onnitteluita. Todella moni kaveri on seuraillut tätä mun toilailua niin pitkään sivusta, että he olivat eläneet kisan aikana messissä mukana todella intensiivisesti ja moni heistä oli oikeasti onnellinen minun puolesta.

Kiitos siis kaikille kisan jälkeen onnitelleille ja kisaa jopa livenä Whatsapp ja Messenger ryhmissä seurailleille kavereille ja tutuille (näitä satoja viestejä sisältäviä keskuteluryhmiä on niin parasta lukea jälkijättöisesti kisan jälkeen kyllä!!)

Tässä viralliset tulokset maratonilta

ja tässä DATA kaikille teille dataa arvostaville

Chip aika 2:37.31
Pyssy aika 2.37.35
1. puolikas 1.19.24 // 3.46/k
2. puolikas 1.18.11 // 3.42/k
avg pace 3.44/k
avg HR 146bpm
avg Power 320W

Viralliset kierroajat:
1. 39.38 // 3.45/k
2. 39.46 // 3.46/k
3. 39.36 // 3.45/k
4. 38.35 // 3.39/k

Manuaalisesti otetut lapit:
00-05k // 18.53,2 // 3.47/k // 321W // 135bpm
05-10k // 18.43,5 // 3.45/k // 317W // 136bpm
10-15k // 18.47,9 // 3.46/k // 320W // 142bpm
15-20k // 18.53,2 // 3.47/k // 317W // 143bpm
20-26k // 22.33,5 // 3.46/k // 320W // 146bpm
26-30k // 14.55,5 // 3.44/k // 321W // 150bpm
30-35k // 18.26,7 // 3.41/k // 321W // 155bpm
35-40k // 18.18,5 // 3.40/k // 324W // 156bpm
40-42,2k // 7.56,7 // 3.35/k // 328W // 160bpm

Summasummarum

Tämä projekti on siis nyt kirjaimellisesti maalissa. Iso kiitos Matelaiturille, erityisesti Antille siitä, että olen saanut julkaista näitä jorinoitani täällä matelaituri.fi-sivustolla.

Iso kiitos myös Suunto-kolleegalleni Marcille, jonka kanssa meidän piti juota tämä projekti yhdessä maaliin jo Vantaalla, mutta itse sain sen nyt pari viikkoa Marcia myöhemmin maalilinjan yli

Kiitos kisakyydeistä Aapolle ja Anulle, kiitos kisanaikasesta kannustuksesta ja kuvista Pasi. Pasille ja Vipelle kiitokset myös mukavista After runeista eilen illalla. Sai jatkaa vielä hyvää maratononnellisuutta (*) hienossa porukassa, joissa kaikki olivat juoskemassa eilen Kaarinassa Kiitos siis koko seurueelle!

Uskoisin että Maraton jatkuu vielä, vaikka tällä hetkellä olenkin päättänyt olla sen suurempia suunnitella, vain nauttia tästä fiiliksestä ainakin viikon tai pari. Ehkä seuraavia koitoksia päästään kertoilemaan täällä samaisessa paikassa, ehkä?!

Vielä kerran,

cheers mates.

(*) Maratononnellisuus = kaikkien maratoonareiden tavoittelema tunne, joka aiheutuu uran tärkeimmän maratontavoitteen saavuttamisesta, täydellisesti onnistuneesta maratonista. Antaa ikuisen suojan maratonpettyneisyyttä vastaan. Vain harvat maratoonarit pääsevät koskaan maratononnellisuuteen.
lähde: http://raasto.blogspot.com/2010/10/maraton-z-sanakirja.html